torstai 27. elokuuta 2009

Kiitos, anteeksi ja näkemiin.

Nyt kesä on virallisesti ohi. The Kesä, paras ja ihanin kesä ikinä. Tuntuu tosiaan siltä, kuin olisin seikkaillut jossain satumaailmassa koko ajan ymmärtämättä, että minun on luovuttava siitä aikanaan. Muutaman päivän minua vaivannut epätoivo on tiessään asioiden setviydyttyä lopulta parhaalla mahdollisella tavalla, tilalla on vain levollinen mieli. Tämän kirjan kansi sulkeutuu nyt, huomisesta lähtien on uuden tarinan aika.

Kuten kaikissa tarinoissa, myös tässä suon tilaa muutamille kiitoksille. Aion kiittää niitä henkilöitä, jotka tekivät kesästäni sen, mitä se oli. En haluaisi unohtaa kiittää ketään, mutta varmasti joku tulee unohdettua. Pahoitteluni jo etukäteen, ja kiitos.
Heti ensimmäisenä iso kiitos äidilleni, joka jaksoi majoittaa, ruokkia ja huoltaa minua koko kesän. Kotona oli hyvä olla.
Kiitos iskälleni, taustajoukot on aina tarpeen. Olet maailman paras iskä.
Kiitos veljelleni, joka jakoi minulle aikaansa sen verran kuin meidän molempien aikataulut joustivat. Toivottavasti nähdään taas pian!
Kiitos Laurille minun kestämisestäni, ilman minua olisitte saaneet talon kokonaan itsellenne. Nyt minäkin sain sentään asustaa siellä. Ja kiitos päiväreissusta Riikaan, siellä oli hienoa käydä!
Kiitos Jonnelle pyöräilyseurasta – ensi vuonna sitten tuplalenkit niin kuin puhuttiin! Eikä eväitä unohdeta näillä reissuilla, renkaanpaikkaustarvikkeista puhumattakaan.
Kiitos Jaanalle rennosta ja hauskasta juhannuksesta ja muista hetkistä, joita sain kanssasi viettää. Näemme varmasti tästä lähtien hieman useammin, muutathan sentään huomattavan paljon lähemmäs minua!
Kiitos Katriinalle seurasta, sinun kanssasi huolet unohtuvat aina. Oltiin itsenäisii, oltiin toisissa kii…! Vai miten se meni.
Kiitos Jussille kävelylenkeistä ja hauskasta seurasta, olit toinen niistä ihmisistä, jotka pitivät kunnostani huolta edes jossain määrin.
Kiitos Pauliinalle, olet aina oma pikkusiskoni ja seurassasi ajatus lentää. Korkealla vai matalalla, siitä ei sitten puhuta.
Kiitos Nooralle, ja kaikkea hyvää sinulle ja Kostalle Kreikkaan. Olet tärkeä minulle.
Kiitos koko Ryhmä Rämälle, Selenelle ja FaBan järjestäjätiimille, vaikutitte minuun hyvinkin kokonaisvaltaisesti. Projektien parissa jatketaan ja tekemistähän niissä piisaa. Antakaa nakin viuhua!
Kiitos Aleksille. Hyvä, että olit osana tarinaani.

2 kommenttia:

  1. Kiitos itsellesi.

    Ja tuo kuulosti todella pelottavalta toi sun kiittely :D Olen ehkä liian suomalainen, mutta en ole tottunut tuollaiseen. Mutta kiitos silti :)

    VastaaPoista
  2. Pääsin kiittelyn makuun Fantasy Battlen jälkeen, joten pitihän sitä jatkaa täälläkin! Harvoin tulee kiiteltyä ihmisiä niin paljon kuin nyt, joten ottakaapas siitä irti minkä saatte - kiitosta ei heru taas vähään aikaan. ;)

    VastaaPoista