Sanoja vain!

Bongasin Heddan livejournalista (http://hedoismi.livejournal.com) seuraavanlaisen hauskan jutun: Kommentoi tähän postaukseen 'sanoja' tai jotain muuta vastaavaa niin heitän viisi (5) sanaa jotka minulle tulee sinusta mieleen.

Heddalta saamani sanat olivat: boffaus, Selene, kunnianhimo, lääkis ja ruumiit.
Lisänumerot (eli junamatkaa varten saamani ekstrasanat): FaBa, ärsyttävät ihmiset, liikunta ja veli.
Kirjoitin kaikista jotain, mutta jaan teille viisi ensimmäistä, poislukien Selenen ja FaBan, jotka sivuavat boffausta liian läheltä. Here it goes.

Boffaus:
Boffaus, eli siis bofferointi tai pehmomiekkailu, on minulle yksi hauskimmista harrastuksista, joita olen kokeillut! Siinä saa lyödä toisia miekalla ihan oikeesti ja kirmailla vihollisten perässä, tai vihollisia karkuun, pitkin maita ja mantuja (lue: haltiametsiä ja epäkuolleiden kenttiä). Boffaukseen liittyy omalla kohdallani paljon muutakin, kuin pelkkää mättöä...

Boffauksen kautta olen tutustunut uusiin, ihaniin ihmisiin ja luonut monia ystävyyssuhteita. Ryhmä Rämän siiven alla sain oppini, kunnes siirryin Selenen jousineitojen matkaan voidakseni toteuttaa itseäni hieman vapaammin. Selenessä on jäseninä mahtavia persoonia, tunnen itseni etuoikeutetuksi kuuluessani niin hienojen naisten joukkoon! Ja tietysti kuulun, olenhan mahtava persoona ja hieno nainen itsekin. ;)

Vaikken enää tarttuisikaan miekkaan ja kilpeen, viihdyn silti sotatantereella joko jousi kourassa ja nuoliviini selässä tahi tulevaisuudessa kentän laidalla ensiavussa paikkaamassa innokkaiden boffaajanalkujen auenneita polvia. Boffauksella on tarjottavanaan niin paljon, ettei sitä voi edes käsittää ennen kuin on itse ollut menossa mukana!

Kunnianhimo:
Kunnianhimo - sitä minulla on kai aina ollut. Minut on kasvatettu kaikessa kannustaen, omaa työtä ja saavutuksia palkiten (hieno kasvatus!), joten olen saanut hyvän pohjan kunnianhimon kehittymiselle. Haen aina yhä uusia ja parempia saavutuksia yhä parempien palkintojen toivossa, ja teen myös työtä saavutuksien eteen. Ajan kuluessa olen kummasti huomannut työn palkitsevan itse itsensä ruokkien kunnianhimoa entisestään. Mukava pikku oravanpyörä, eikö vain.

Tavoittelen rajojani kaikessa - niin opiskelussa kuin harrastuksissakin - ja haluan kehittyä ja tulla paremmaksi siinä, mitä teen. En halua olla vain keskinkertainen tai hyvä, haluan olla paras. Haluan osata kaikkea ja hallita kaikkea. Miinuspuolena mainittakoon, että jos en jotain osaa, niin se jää aluksi tekemättä, kunnes olen salaa opetellut asiaa niin, että osaan sen lähes täydellisesti. Inhoan epäonnistumisia, mutta sellaisien pompsahtaessa tielleni pyrin oppimaan niistä, ettei niin kävisi enää ikinä uudestaan.

Lääkis:
Lääkis on kunnianhimoni tähänastinen huipentuma. Pääsin sisään sitkeydellä ja pitkäjänteisyydellä, joka palkittiin huimasti! Juuri tälläiset onnistumiset saavat yrittämään kovemmin ja kovemmin - minusta on kaikkeen! Iloitsen nyt paitsi oman opiskelualan löytymistä, myös sitä huippua vapaa-aikaa aktiviteetteineen, mitä meille tarjotaan. Ensimmäinen lääkisvuoteni oli täynnä kivoja ihmisiä, hurjia bileitä, mahtavia retkiä ja suuria tunteita.

Rakastan oppia kaikkea ihmiskehon toiminnasta ja sen vioista. Miten joku niinkin mitätön asia, kuin yhden molekyylin tai DNA:n emäsparin muuttuminen voi vaikuttaa merkitsevästi koko kehoon ja sen toimintoihin! Kaikki vaan alkaa mennä epäkuntoon ja sitten kuollaan. Kesän levänneenä tuntuu kuin pieninkään ihmiskehoon liittyvä nippelitieto ei voisi lannistaa minua! Haluan oppia kaikki sairaudet ja vammat ja niiden syntymekanismit ja oppia parantamaan ne! Imen itseeni lääketieteellistä informaatiota kuin jäkälä (pesusieniä ei kasva Suomessa, mind me, muuten olisin valinnut sen kuvaukseeni).

Ruumiit:
Hui. Ruumiit on kyllä jotain, mikä ei ihan hirveästi innosta. Mielummin hoidan eläviä ihmisiä samalla yrittäen välttää ruumiiden syntymistä. Eikö se ole lääkärin tehtävä? Jos ruumiita alkaa vaan kasautua jälkeeni, tietää se joko lääkärinlupani menettämistä tai sitä, että olen patologi, oikeuslääketieteellinen lääkäri tai onkologi. Mikään näistä aloista ei kuitenkaan ole minun juttuni, joten parempi, että ruumiiden määrä ympärilläni pysyy minimissä. ..paitsi jos ne ovat epäkuolleita tovereitani (Zombiliinallakin on kavereita!) tai vihollisjoukon sotilaita. :D

Ärsyttävät ihmiset:
Noniin. Heti alkoi ärsyttää. Yleisesti ottaen pidän ihmisistä ja luotan niihin. Jotkut ihmiset kuitenkin lähes kaikella tekemällään ja sanomallaan saattavat minut raivon partaalle! Tietynlainen lapsellinen ylimielisyys, epäkunnioitus, epärehellisyys, tarpeeton ilkeily... Nämä ovat asioita, joita en voi sietää. Jos ärsyynnyn jostakusta, olen aivan kamala ihminen ja armoton tätä kohtaan. Minulla on oikeus siihen! Nämä ihmiset saisivat painua minun puolestani hevon kuuseen, heitä ei tarvita tässä maailmankolkassa. Minun maailmassani. Prklö.