4.12.

Piparitaikina, tuoksu ihana,
mietin: Maistuuko se samalta?

Maistan,
haistan,
ja maistan taas,
ja kas! taikina jo katoaa!

Taikinan huumasta sitten muistan,
pitäähän minulla olla jotain,
mitä uunissa paistan.

Tein tänään piparitaikinan, joka nyt nököttää jääkaapissa vuorokauden, ennenkuin siitä pääsee leipomaan pipareita. Resepti on äitini hyväksi havaitsema, eikä ajan hammas ole päässyt siihen puremaan - reseptihän näyttäisi olevan eräästä lehdestä vuodelta 1978! Viimeksi olemme tehneet piparit taikinasta lähtien joskus miljoonia vuosia sitten, joten käytännön arvostelun muokkaan tämän päivän joulukalenteriin myöhemmin, halukkaat voivat sitä odotella. Äitini mukaan ohjeella tulee hyvin mureita pipareita, ei siis kivikovia koppuroita, joten piparkakkutalon perustaksi rakennusvirasto ei tätä taikinaa suosittele.

Tässä tämä kuuluisa resepti kaikkien piparinnälkäisten iloksi!

Kaaviloitavat joulupiparit (HYVÄ!)

250 g margariinia tai voita
2 dl sokeria
3/4 dl siirappia
1 tl kanelia
1 tl inkivääriä
1 tl neilikkaa
2 tl pomeranssinkuorta
1/2 tl suolaa
1 muna
6 1/2 dl puolikarkeita vehnäjauhoja
2 tl soodaa

Mittaa kattilaan rasva, sokeri, siirappi ja mausteet. Kiehauta sekoittaen (puuhaarukalla). Anna seoksen hieman jäähtyä.
Vatkaa seosta puuhaarukalla hetki kunnes se muuttuu vaaleammaksi. Lisää nyt muna ja vaahdota vielä jonkin aikaa (puuhaarukalla).
Sekoita jauhot ja sooda. Kaada se mausterasvaseokseen. Sekoita taikina. Pane muoviin ja vie vuorokaudeksi kylmään.
Kaaviloi taikina kahdessa-kolmessa erässä kevyesti jauhotetulla pöydällä aika ohueksi levyksi. Ota siitä muoteilla kakkusia ja paista ne 225-250°C lämmössä. Jäähdytä valmiit piparit tasaisella alustalla.

Näin minä sen tein: Minähän en pipareihin margariinia pistä, kun niitä saa vain kerran vuodessa. Voita sen olla pitää! Jauhoina minulla oli Sunnuntai erikoisvehnäjauhoja, joista 1/2 dl korvasin ruisjauhoilla. Pomeranssinkuorta ei ollut tuon nimisenä kaupan maustehyllyllä; jauhettu pomeranssi löytyi, joten käytin sitä.

Valmiiden piparien arvostelu: Hmm, koostumus miellyttävä. Itse pidän pipareista melkein raa'aksi jätettynä, niin että reunat ovat rapeat, mutta keskusta hieman pehmeä. Näissä se onnistuu, mutta myös hyvin paistuneet (lue: melkein palaneet) piparit tuntuvat ja maistuvat hyviltä! Kirpakkuutta olisi saanut olla enemmän, mikäköhän mauste sen saisi aikaan? Suolaa ei ainakaan yhtään tuota 1/2 tl enempää, mielummin hieman vähemmänkin. Lempeitä ja hyviä pipareita, eivät kaupan piparit kilpaile samassa sarjassa. Tämä pipariohje pääsee jatkokäsittelyyn, mutta vasta ensi jouluna!

Lisähuomio toisen taikinasatsin tiimoilta: älkää missään nimessä vaahdottako taikinaa sähkövatkaimella, vaan puuhaarukalla. Sähkövatkaimella vaahdottaminen tekee taikinan mahdottoman murenevaksi, niin ettei sitä saa edes kaulittua.