Vihdoin vaihtelua

Laskeskelin, että olen nyt opiskellut miltei puoli vuotta lääketiedettä. Olen puoli vuotta lähempänä tulevaa ammattiani ja tulevaisuuttani. Kahdentoista vuoden pohjustus tälle puolelle vuodelle, josta olen nauttinut täysin rinnoin, ei tunnu kohtuuttomalta: olen nyt siellä, mihin kuulun. Opiskelumotivaatiokin on muuttunut, kun en enää rakenna pohjaa tulevia opintoja varten, vaan tulevaa ammattia varten. Pärjäämiseni työelämässä riippuu täysin siitä, miten minä – ja vain minä itse - hoidan asiani juuri nyt.

Jos kuitenkin kerron täyden totuuden, niin olen nyt opiskellut miltei puoli vuotta anatomiaa. En lääketiedettä, vaan anatomiaa. Koko syksy, loppuvuosi ja vielä tammikuukin oli pelkkää anatomiaa anatomian perään: oli TLAta ja EANia ja vielä DIS. Minä siis osaan tällä hetkellä ihmisen rakenteesta enemmän, kuin on inhimillistä tietää, ja enemmän, kuin tulen luultavasti ikinä osaamaan. Tämä puolivuotinen on ollut hieman kuin lukio: yleissivistävä oppilaitos, jonka jälkeen yleistieto on huipussaan – nyt vain tieto koskee ihmisen rakennetta koko maailman ja yhteiskunnan sijaan.

On ollut raskasta paneutua näin tiiviisti yhteen ja samaan aiheeseen, joten juuri alkaneet solu- ja molekyylibiologian sekä embryologian kurssit ovat lämpimästi tervetulleita. Opiskelumotivaatio on korkealla jo ihan vain siksi, etten enää joudu pänttäämään kaiken maailman plexus brachialiksia lihashermotuksineen ja dermatomeineen (jotka muuten muistan hyvinkin yksityiskohtaisesti). Ei sillä, etteivätkö nekin olisi mielenkiintoisia; liika vain on liikaa. Ei suklaakaan maistu enää hyvältä kun sitä on syönyt jo puoli kiloa.

Nyt on siis vaihteeksi hedelmäkarkkien vuoro – ai että, kun ne maistuvatkin hyviltä!

Uusi alku

Valitettavasti entinen blogisivuni (http://tifa.laif.fi) on ollut alhaalla jo pitkään minulle tuntemattomasta syystä, joten kenties on parasta aloittaa kokonaan uusi blogi hieman turvallisemmassa ympäristössä. Kaipaan kuitenkin kirjoittamista, ja blogi on hyvä paikka kirjoittaa elämänsä tapahtumia ja niistä nousseita ajatuksia sekä itselleen että ystävilleen. Saatan tuoda vanhatkin blogitekstini tänne säilöön, etteivät ne olisi leviteltynä ympäri internettiä kuin kotona tuolin selkänojille riisutut vaatteet. Tällä kertaa tämä jääköön pikavisiitiksi, sillä minun on painuttava taas solu- ja molekyylibiologian ihmeelliseen maailmaan.

Siitä sitten lisää ensi kerralla!