Tässä se nyt sitten oli. Pitkään jatkuneen hiljaiseloni vuoksi taidan lopettaa blogini pidon. Valmistuminen lähenee, arvioitu aika 6/2014. Työt painavat päälle ja itse asiassa olen tälläkin hetkellä päivystämässä ja käytän vapaan hetkeni tehokkaasti luovaan kirjoittamiseen (tai tosiasiassa hereillä pysymiseen). En oikeastaan koe enää tarvetta kirjoittaa, sillä minulla on oma kuulijakuntani omassa rakkaassa kodissani. Saan jaettua arjen surut ja ilot ja kanavoitua aivopähkinöitäni muuta kautta ulos. Vapaa-aikaa ei tunnu riittävän tarpeeksi harrastuksiin, lukemiseen saati sitten vain sohvalla löhöilyyn, joten priorisoin blogini viimeiseksi niistä. Mikäli joku jää sitä kaipaamaan, voi hän ihan yhtä hyvin olla yhteydessä minuun puhelimitse tai kysyä kuulumisiani kasvotusten, sehän se perinteinen tapa on.
Nobelin lukuprojekti jatkuu edelleen, tulostan listan itselleni yöpöydän laatikkoon. Uusin valloitukseni oli Kenzaburo Oen M/T ja kertomus Metsän ihmeestä. Kirja oli varsin mukava sekoitus Japanin kansantaruja ja älyllistä haastetta. Seuraavaksi aion lukea suomalaisia naistenkirjailijoita tai jotakin muuta romanttista pukudraamaa, josta saa haaveiltavaa taas seuraavaksi puoleksi vuodeksi eteenpäin.
Vaikka blogini sulkeutuu, ovat meidän kotimme ovet auki rakkaille ystävilleni, vaikkapa vain ex-tempore –vierailulle!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti