Maailmassa monta / on ihmeellistä asiaa

Kevätsää osaa olla hyvin oikukas, kuten tänään taas huomasin. Luin histologian tenttiin ikkunani äärellä ja katselin, kuinka aurinkoinen sää vaihtui pilviseksi, siitä sateiseksi, ja taas hetken päästä aurinko palasi taivaalle häätäen pilvet pois. Rakastan sitä, kun saa vangittua mieleensä tällaisia hetkiä, kuin impressionisti konsanaan!


Claude Monet

Ihmettelin, kun ihmiset kävelivät ja pyöräilivät kadulla ilman takkia ja sateenvarjoa luottaen siihen, etteivät nämä satunnaiset sadekuurot osu juuri heidän kohdalleen. Välillä ihmettelin sitä, kun taivaalla oleva pilvimassa näytti aivan hyaliinirustolta, mikä taas pisti minut ihmettelemään omia aivojani. Ehkä olen katsellut jo hieman liikaa histologisia näytteitä.


Vincent van Gogh

Lähdin isäni luo päivälliselle heti, kun totesin päntänneeni tarpeeksi. On ihanaa asua näinkin lähekkäin, kun aikaisemmin on ollut satoja kilometrejä välissä. Tänä aikana, kun olen asunut Kuopiossa, olen oppinut tuntemaan isääni paljon syvällisemmin. Ja kun olen oppinut tuntemaan isääni paremmin, olen myös oppinut tuntemaan itseäni paremmin. Onpa ihme. Isäni luki minulle ääneen erään pätkän kirjasta Muodon muutos (Kirsti Lonka, Esa Saarinen). Siinä sanottiin, että oppiminen alkaa ihmettelemisestä.


Helene Schjerfbeck

Täytyi oikein ihmetellä, että olen ihmetellyt koko ikäni! Vauvasta asti olen katsellut ja ihmetellyt ympäristöäni. Isoveljeni oli kova kyselemään, mutta minä vain ihmettelin, ja ihmettelen edelleen. Ihmettelen ihmettelemästä päästyänikin, ihmettelen hereillä ja unissa – ja aamulla herättyäni ihmettelen uniani. Ihmetteleminen on minulle yhtä luontaista kuin käveleminen ja puhuminen - ihmettely on tapani oppia asioita.

Ihme, etten ole aikaisemmin huomannut sitä.